sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Huumorilla kuorrutettu lahjavinkki - Kun Musti muni mummon

Elämme aikaa, jolloin kuulee ihmisten päivittelevän kiirettä. Kaikkea pitää tehdä, kaikkialla pitää olla, ei ehdi sitä eikä tätä. Sellaisena hetkenä on syytä puhaltaa peli hetkeksi poikki ja osattava chillata oikein. Ikään katsomatta on vaan välillä syytä pysähtyä, rentoutua ja nauttia hetkestä. Mikäpä sopisikaan yllä kuvailtuun saumaan paremmin kuin hyvä kirja.


Kuka mahtaa kuoriutua tästä munasta?

Hetki sitten toivoin yöpöydälleni uutta lukemista ja sehän löytyi lupsakasta Kun Musti muni mummon -kirjasta. Blogiyhteistyön merkeissä sain WSOY:ltä upouuden kirjan luettavaksi. Tässä kirjassa on mukavia, lyhyitä tarinoita, joita kuka tahansa ehtii lukea - vaikka yhden kerrallaan.


Värikäs lukulahjakortti voi toimia myös kirjanmerkkinä!


Kun Musti muni mummon -kirjan tekijät

Huhtikuussa julkaistu Kun Musti muni mummon -kirja on virolaisen Andrus Kivirähkin alkuperäisteos (Karneval ja kartulisalat) jonka on suomentanut sanamaija Heli Laaksonen ja kirjan kuvituksesta vastaa Christer Nuutinen.

Kirja on järjestyksessään jo toinen Heli Laaksosen suomennos Kivirähkin tuotannosta (edellinen on parin vuoden takaa Koiranne alkaa kohta kukkia).

Andrus Kivirähk on monelle suomalaiselle luultavasti tuntematon nimi, mutta Virossa hyvinkin tunnettu ja suosittu. Omalla kohdallani rakkaus Kivirähkin tuotantoon syntyi ensimmäistä kertaa Leiutajateküla Lotten myötä. Samanniminen lastenleffa siivitti ensiaskeleita vironkielen opinnoissa ja yhä vielä katson mieluusti tätä elokuvaa. (Suom. Keksijäkylän Lotassa tarina keskittyy meren rannalla asustelevaan yhdyskuntaan, jonka jäsenet ovat koiria, kissoja, porsaita, karhuja ja jäniksiä, joilla on yhteinen harrastus keksiä mitä erikoisempia vekottimia).

Heli Laaksonen on mitä parhain tulkki kääntämään tarinaa juuri oikeanlaisena virosta suomen kielelle. Aikanaan Turun yliopiston viron kielen kurssilta roihahtanut rakkaus naapurimaan kieleen on viitoittanut vahvasti sanamaijan tietä. Opinnot Tarton yliopistossa ja elämä Virossa antoi uusia mahdollisuuksia ja ilman niitä polkuja ei ehkä koskaan olisi syntynyt näin herkullisia yhteistyön tuloksia, joista nyt saamme nauttia.

Heli ihastui aikanaan lounaismurteen ja viron kielen yhtäläisyyksiin. Ja onhan kielissä todellakin jotain samaa (joskin myös paljon riskisanoja).

- Koer istub aknal on yksi hyvä esimerkkilause, josta saa selkoa molemmat.

Kirjan suomennos ei kuitenkaan ole käännetty lounaismurteelle vaan suomeksi. Helin kielitaju ja sanankäyttö on ihailtavaa. Käännös huomioi oivallisesti suomalaislukijan.

Helin omat www-sivut tästä.

Christer Nuutinen toimi kirjan kuvittajana. Kirjan sivuilla värikkäät ja vitsikkään hauskat kuvat toimivat loistavasti tarinoiden herkullisimmilla hetkillä. Nuutisen kuvat saavat yksinkertaisesti valtavan hyvälle tuulelle. Kuvat kulkevatkin aivan täydellisesti käsi kädessä tekstin kanssa.

Hauska kevätuutuus Kun Musti muni mummon

Heli kävi kirjan tiimoilla kouluvierailulla Kiuruvedellä ja sai testata tarinoita alakoululaisiin - mm. kirjan nimitarina upposi tähän nuoreen diginatiiviporukkaan niin hyvin, että siitä syntyi välittömästi leikki välitunnille.

Heli Laaksonen;

- Ylä-Savo, Kiuruvesi, Luupuveden koulu. Oi noit naurusuissi oppilai koko kropallas riamuittemas kirjahetkest. Luin heil Kun Musti muni mummon -käsikirjoituksest herkkukohti, osa heist kiäritteli lattial, ko huumorikohtaus iski. Ain ko voitte: lukeka mukulil kirjoi - ilo tarttu lukijast kuulija.

Minä sain ensimmäisiä maistiaisia uutuuskirjasta Turun Flörissä järjestetyssä kirjajulkkaritapahtumassa. Mutta nyt kädessäni on kokonainen kirja, joten pääsen itse lukemaan ja testaamaan, mikä on oma suosikkitarina.

Kun selaan kirjassa esiintyvien lyhyiden tarinoiden nimiä, voin vaan todeta, että mielikuvitus ja hyväntuulinen vauhdikkuus on ollut läsnä kirjaa tehdessä. Alla tarinoiden nimet ja lyhyet omat kommentit jokaisesta. Ei kuitenkaan liian juonta paljastavat.

Musti alkaa näyttelijäksi
- Olen pienenä kuullut tarinan Punahilkasta ehkä useammin kuin mitään muuta satua. Tämä lienee Punahilkasta yllättävin kaikilta käänteiltään :D

Apinan häntä
- Opettaa, miten koulu voi muuttaa koko elämän. Eikä sitä aina todellakaan voi arvata, kuka koulun penkille haikailee.

Aaro pelastaa merihätään joutuneen
- Oi, tämä on mun lemppari. Olen aina rakastanut pullopostitarinoita <3

Reilu imuri
- Tarina kertoo, miten norsun kärsä on syntynyt. Enpä olisi keksinyt tuota...

Salaperäinen muukalainen
- "Ettekö tiedä, kuka minä olen?" -kysymys on kuultu useinkin, mutta eipä ennen tältä muukalaiselta.

Viisas tyyny
- Tämä on niin ihana tarina, että tähän haluan uskoa: Laita kirja tyynyn alle ja yön aikana kirjan tieto siirtyy nukkujan päähän.

Paksu pyyhekumi
- Hauska teoria siitä, miksi pyyhekumi lihoo.

Aada ja pallo
- Yllättävä tarina, miten jalkapallo hylkää kuuluisan jalkapallotähden.

Herkkusuu tietokone
- Oho. Minäkin olen tiputtanut joskus hilloa tietokoneelle. Enpä arvannut, mitä se voi tehdä.

Runo 
- Runon kirjoitus voi olla yllättävän haastava tehtävä.

Pikkutäti ja sireenipensas
- Kirjan ainoa murrehahmo on tämän tarinan päähenkilö. Arvaatko jo, mitä murretta hän puhuu?

Nappi joka kadotti pojan
- "Apua, minä kadotin pojan!". Tarinan yllättävä alkulause. Voihan sitä kyllä aian näinkinpäin ajatella.

Grillimakkara ja piparkakut
- Maailmaa voi seurata uunin ikkunasta ja lopulta päätyy yllätysvieraaksi.

Joulupukki ja nukkumatti
- Tarina siitä, kuinka tehtävät vaihtuvat.


Tässä lienee melko monta poikansa kadottanutta nappia...

Kun Musti muni mummon -kirjaa suosittelen erityisesti ääneen lukuun. Tämä kirja toimii loistavasti iltasatuna, automatkoilla tai jospa kävisitkin lukemassa kirjaa omille isovanhemmillesi ääneen?! Ääneen lukeminen rentouttaa. Se on ihanaa yhteistä aikaa. Juuri sitä, joka on tärkeää meille kaikille.


Mukavia lukuhetkiä kaikenikäisille!
- Mikä on sinun suosikkitarinasi?

Blogiyhteistyö WSOY:n kanssa.

2 kommenttia:

  1. Hauskaa luettavaa! Kiitos esittelystä:) Meillä aikoinaan luettiin paljon lasten oman kirjakerhon kirjoja. Mukavaa sunnuntaipäivää♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Tuollainen lukuhetki onkin lapsille herkullinen satutuokio, joka muistetaan vielä aikuisenakin. Tänään on täälläkin hyvä lukupäivä, kun sataa vettä ja pihassa ei viitsi kurassa tallustella.

      Poista